Merikontti asuntona

Hyvin usein kuulemme kysyttävän, voisiko kontissa asua. Vastaus on: kyllä voi! Valmiin, heti asuttavan ratkaisun saat toimisto/saniteettikontista ja niitä käytetäänkin paljon toimistoina tai taukotiloina esim. työmailla. Viime vuosina on alkanut olla jopa trendikästä rakentaa täysin toimiva asunto kokonaan tai suureksi osaksi merikonteista. Suomessa merikontti asuinmuotona on vielä melko lapsenkengissä, mutta ulkomailla suuntaukselle on jo oma nimityksensäkin - cargotecture (cargo container architecture).

Konttiasunto Espanjassa.
Kuva: Wikipedia / CC BY-SA 3.0

Konttitaloja on rakennettu paljon vierasasunnoiksi, kesäasunnoiksi, toimistotiloiksi ja vuokralle, mutta niitä on pidetty myös varteenottavana väliratkaisuna vaikkapa katastrofialueille tai opiskelijoiden asumispulaan, mihin niitä ulkomailla ollaan jo paljon hyödynnettykin.

Valmiit opiskelija-asunnot voivat toki kuulostaa houkuttelevammalta kuin parakkimaiset kontit, mutta niitä ei välttämättä vapaudu tai valmistu samaa vauhtia kuin mitä uusia opiskelijoita ilmestyy. Suomestakin löytyy runsaasti kaavoitusta vailla olevia alueita/tiloja, jotka ovat nyt lähinnä hukkakäytössä ja joiden rakennuksen aloittamiseen voi mennä aikaa jopa kymmeniäkin vuosia.

Maailmalla on arviolta n. 24 miljoonaa rahtikäytöstä poistettua merikonttia. Rahtikäytössä kontit ovat keskimäärin n. 10-15 vuotta, jonka jälkeen useimmat niistä ovat vielä täysin käyttökelpoisia. Monien yllätykseksi, ennakko-odotuksista huolimatta, konttiasuntoon astuessa vastassa onkin varsin tyylikäs ja käytännöllinen asuinkokonaisuus. Kerrommekin tässä kirjoituksessa merikonttiasunnoista ja näytämme muutamia esimerkkejä maailmalta!

Kuva: Angel Schatz / (CC BY 2.0)

Rakentamisesta

Yleisimmät konttivalinnat konttitaloihin ovat 20' ja 40' merikontit. 20' kontti (n. 6 x 2,5 m) tarjoaa n. 15 m2 tilaa, kun taas 40' kontin (n. 12 x 2,5 m) pinta-ala on n. 30 m2. Perus DC-mallilla korkeutta on 2,59 m mutta sekä 20', että 40' konttia löytyy myös High Cube -versiona, jonka korkeus on n. 2,75 m.

ISO-standardien ansiosta keskenään samankokoiset kontit ovat hyvin helposti pinottavissa toistensa päälle sekä yhdisteltävissä vierekkäin, tai jopa yhteen irroittamalla seinät konttien välistä. Kontteihin saa laitettua myös portaat, sähköt, eristykset, viemäröinnit jne. ja aihiot saa leikattua monen muotoisiksi. Kontteja voi muokata lukuisilla muillakin eri tavoilla mieleisekseen asuntokokonaisuudeksi.

Konttien palikkamainen muoto voi myös olla ongelma. Mikäli kontteja ei pinota samaan linjaan keskenään, niiden toisiinsa kiinnittäminen jämäkästi vaatii heti lisätyötä - suunnittelua, hitsausta, rälläköintiä jne. Kun vaikkapa seiniä muutetaan eri muotoisiksi tai niihin tehdään reikiä, kontin rakenne sekä kantavuus voivat myös kärsiä.

Sähköjä sekä viemäröintiä miettiessä on hyvä huomioida, että kontti on saatava sähkö- sekä viemäriverkostoihin. Joissakin ratkaisuissa käytetään ulkoisiakin wc-tiloja. Joissain eristekonteissa sähköt ja lämpöpatterit ym. löytyvät valmiiksi. Myös aurinkopaneeleja on nähty käytettävän konttitalouksien sähköntuotantoon.

Suomen sääolosuhteissa on myös eristykseen ja tiivistämiseen kiinnitettävä perinteisistä kivi-, puu, ym. materiaaleista valmistettua rakennusta enemmän huomiota.

Vanhoista 40' konteista rakennettu konttikylä Lontoossa ulkoa.
Kuva: Wikipedia / (CC BY-SA 3.0)

Sisäkuva Lontoon konttikylästä.
Kuva: Wikipedia / (CC BY-SA 3.0)

Merikontin etuja

• Hyväkuntoiset käytetyt kontit sekä uudet kontit ovat edullisia 
• Merikontit ovat veden- ja tulenkestäviä
• Kontteja on helppo muokata käytännöllisiksi sekä oman näköisiksi
• Kontit ovat halpoja aihioita verrattuna perinteisiin rakennusmateriaaleihin kustannuksineen
• Käytännöllisen kokoisia, myös seinien irroittaminen ja konttien yhdistäminen mahdollista jne.
• Kestävyys - umpinainen teräsrakenne
• Saatavuus - kontteja on aina runsaasti saatavilla sekä uutena, että käytettynä ympäri maailmaa
• Ekologista - tonneittain terästä pääsee uusiokäyttöön
• Pinottavuus sekä toisiinsa kiinnittäminen
• Ei vaadi kiinteää perustusta

Huomioitavia asioita

• Lämpö - merikontti vaatii etenkin Suomen olosuhteissa paremman eristyksen kuin perinteiset kivi-, puu- ym. materiaalit
• Kosteus - merikontit keräävät sellaisinaan hieman kosteutta (kondensaatio). Tästäkin syystä sen on oltava hyvin eristetty sekä tiivistetty. Ilmanvaihto eristeen ja seinän väliin on tärkeä.
• Kontit ovat raskaita ja vaativat laitteistoa siirtelemiseen
• Sähkö- sekä viemäriverkostoon kytkeminen
• Konteissa kuljetetaan joskus myrkyllisiäkin aineita, joten etenkin käytetyt kontit on hyvä putsata huolellisesti
• Muutokset voivat vaikuttaa kontin rakenteeseen ja sen myötä myös kontin kantavuuteen

Kuva: Gustav's / (CC BY 2.0)

 

Luvat rakentamiseen

Kuten muutkin rakennukset, myös konttirakennus vaatii rakennusluvan ja tontilla tulee olla jäljellä rakennusoikeutta. Rakennus tarvitsee asumiselle kaavoitetun paikan ja sen on sovittava kaupunkikuvaan, lisäksi naapureiden mielipiteet on huomioitava. Konteista voi periaatteessa rakentaa myös kerrostalon, mutta pysyvän luvan edellytyksenä on esteettömyys. Jos talossa on kolme kerrosta tai enemmän, siinä tulisi myös olla hissit sekä invamitoitetut kylpyhuoneet. Väliaikaisen rakennusluvan saa helpommin kuin pysyvän.

Konttitaloa harkitessa kannattaa ottaa aiheesta kunnolla selvää ennen kuin siirtyy tuumasta toimeen. Pitää myös muistaa, että kontissa asuminen on aina jollain tapaa parakkimaista, vaikka niitä Suomessakin ollaan menestyksekkäästi käytetty ympärivuotiseen majoitukseen.

Mikäli suunnittelet konttitalon rakentamista, ota yhteyttä niin etsitään yhdessä sopivat kontit projektiisi. Tarjoamme uusia sekä käytettyjä kontteja Suomessa ja Euroopassa. Uudenlainen konttirakentaminen kiinnostaa meitä aina ja lähdemme ilomielin mukaan mielenkiintoisiin yhteistyöprojekteihin!


JUTTUJA KONTTIASUNNOISTA SUOMESSA:
http://yle.fi/uutiset/suomen_ensimmainen_konttikerrostalo_nousee_vantaalle/8320564
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/227245-konttikodit-rantautuvat-suomeen
http://yle.fi/ylex/uutiset/jussi_muutti_konttiin__tassako_ratkaisu_opiskelijoiden_asuntopulaan/3-7595481
http://www.hs.fi/koti/a1391577778761
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014080818554575_an.shtml

RAKENNUSRAPORTTEJA JA YKSITYISKOHTIA (ENGLANNIKSI):
http://inhabitat.com/tag/shipping-container-house/
http://www.containerhomeplans.org/2015/01/graceville-container-house-case-study-brisbane-australia/
http://www.residentialshippingcontainerprimer.com/howto
http://www.tincancabin.com/

MUITA LÄHTEITÄ:
https://en.wikipedia.org/wiki/Shipping_container_architecture
http://www.containerhomeplans.org/2015/04/what-i-wish-id-known-before-building-my-shipping-container-home/


Tuleeko mieleesi kysymyksiä, muutoksia tai lisättävää ylläolevaan kirjoitukseen? Ota meihin yhteyttä soittamalla, sähköpostitse tai laita viesti kommenttikenttään!


------
Kirjoittaja
Hannu Tarvainen
Oulun Konttivuokraus Oy
www.konttivuokraus.fi