Modernin konttikuljetuksen 60-juhlavuonna kerromme lukijoillemme konttien historiasta. Monien mielestä merikontit ovat
suurin yksittäinen tekijä globalisaation edistämisessä viimeisen 60 vuoden
aikana. Nykyään kontit ovat itsestäänselvyys ja koskettavat lähes joka ihmisen
elämää, mutta 50-luvun alussa niitä ei nykyisessä muodossaan vielä ollut olemassakaan!
Kontin esihistoria
 |
Starvationer Ellesmere Port Boat Museumissa 80-luvulla.
Kuva: Jack Brady Archive Collection / Bugsworth Basin | |
|
Konttien alkuperä ulottuu aina vuoteen 1766 asti. Silloin
James Brindley suunnitteli Starvationer-veneen kuljettaakseen hiiltä Englannin
hiilikaivosalueiden välillä. Veneessä oli 10 hiilisäiliöpaikkaa.
Vuonna 1795 englantilainen Benjamin Outram keksi ensimmäisen "kontin"
hiilikuljetuksilleen ja aloitti konttiliikenteen. Hevoset vetivät kontteja kaivokselta raiteita pitkin
kanavalle, jossa ne siirrettiin proomuun. Määränpäässään ne taas purettiin proomusta ja
 |
Benjamin Outramin Little Eaton Gangway,
raiteet kuljetusäytössä Derby kanavalla 1908.
Kuva: Wikipedia /
"Illustrated History of the Railroads" |
vietiin jälleen hevosilla lopulliseen kohteeseensa. Primitiivisessä muodossaan aivan samaa kuin mitä konttiliikenne on nykyiselläänkin!
1830-luvulla,
joillain maanosilla kuljetettiin hiiltä junilla. Neljä yksinkertaista puusta
rakennettua säiliötä mahtui yhteen vaunuun, josta ne sitten lastattiin hevosten
vaunuihin, joihin meni yksi säiliö.
1840-luvulla alettiin käyttää rautaisia laatikoita
puisten lisäksi ja 1900-luvun alussa alkoi jo tulla suljettuja malleja käyttöön
maantie- ja rautatiekuljetuksissa. Näihin aikoihin, ennen toista maailmansotaa,
eri Euroopan maissa alkoi ilmaantua erilaisia alkukantaisia
konttiprototyyppejä. Vuonna 1927 Lontoo-Pariisi välillä luxusmatkustajajunan
matkustajien matkatavaroita alettiin pakata neljään konttiin.
Aika ennen merikontteja
 |
Juna kuljettamassa hiilta avosäiliöissä 1951
|
Jo vuosisatoja ihmiset ovat kuljettaneet merellä puuvillaa,
ruokaa ja muuta tavaraa. Niitä pidettiin satamien varastoissa, kunnes laiva oli
saatavilla ja lastattiin laivoihin käsin tynnyreissä, laatikoissa sekä
säkeissä. Raskas prosessi vei paljon aikaa sekä työvoimaa – laivoihin piti
lastata jopa 20 000 erillistä pakettia.
1800-1900-lukujen taitteen toisen teollisen vallankumouksen
aikaan, etenkin junien yleistyessä, kuljetusstandardien puute alkoi muodostua
todelliseksi ongelmaksi. Tavaroiden lastaus laivoista juniin saattoi kestää
jopa viikon, mikä aiheutti tungoksia ja viivettä useissa satamissa.
Standardisointi ei tulisi olemaan helppoa, sillä moni
teollinen osa-alue oli otettava huomioon – terminaalit, junat, laivat, nosturit
jne.
Malcolm McLean
Pohjois-Carolinalainen Malcolm McLean (1913–2001) valmistui high schoolista vuonna 1931, jonka jälkeen hän teki muutaman vuoden töitä
rahoittaakseen itselleen käytetyn rekan. 1934 McLean laittoi pystyyn oman kuljetusfirmansa,
jolla olikin pian jo viisi rekkaa käytössään.
 |
Malcolm McLean Newark, New Jersey satamassa 1957.
Malcolm McLean: Maersk Flickr |
Kerran puuvillakuljetuksen yhteydessä vuonna 1937, hän näki
ahtaajien pakkaavan ja purkavan tavaraa tuntien ajan pohtien sen olevan sekä
ajan, että rahan haaskausta. 1950 mennessä kuljetusbisnes oli kasvanut 1750
rekkaan ja 37 kuljetusterminaaliin, tehden siitä Amerikan viidenneksi suurimman
alallaan.
Näihin aikoihin alkoi astua voimaan painorajoituksia ja veroja tavarakuljetusten suhteen, eivätkä sakot olleet lainkaan epätavallisia McLeanin kuljettajille. Vuoden 1937 pohdinnat palasivat McLeanin mieleen ja
hän sai älynväläyksen kehittää standardikokoinen peräkärrykontti, joita voitaisiin lastata
laivoihin sadoittain. Tämä tarkoittaisi sitä, että hän poistaisi käytöstä suuren
osan rekoistaan ja käyttäisi laivoja kuljettaakseen tavarat erillisiin
rekkapisteisiin satamakaupungeissa, samalla hellittäen sakkojakin.
Merikonttiliikenteen alku
Uudesta ideastaan vakuuttuneena, McLean möi rekkabisneksensä
1955 ja otti lainan, josta osalla hän osti Pan-Atlantic Steamship Company
–laivayhtiön, jolla oli jo telakointioikeuksia useissa McLeanin kohteisiin
kuuluvissa itäisissä satamakaupungeissa. Yhtiön nimeksi muutettiin vuonna 1960
Sealand Industries.
McLean alkoi testailla eri variaatioita konteista, päätyen lopulta nykyisinkin merikonttina/varastokonttina tunnettuun alkukantaiseen malliin, joka tosin nykyisistä 20' ja 40' merikonteista poiketen oli 35' (n. 11 m) pitkä. Se oli standardisoitu, kestävä, pinottava, helposti lastattava sekä
lukittava ratkaisu. Tätä varten oli myös suunniteltava laiva, jolla kuljettaa
kontteja. McLean osti pari toisen maailmansodan T2- tankkeria modifoidakseen ne
kantamaan 58 konttia sekä 15 000 tonnia maaöljyä.
26.4.1956 toinen tankkereista, Ideal X, lähti lasteineen New
Jerseystä Houstonia kohti. Alkuun sitä vastustettiin ja jopa pilkattiin, mutta
jo ennen sen saapumista Houstoniin saatiinkin alkaa vastaanottamaan tilauksia. Tämä johtui
osittain myös siitä, että kontit olivat lukittavia ja McLean pystyi tarjoamaan
tavarankuljetuksia 25% perinteistä kuljetusta halvemmalla.
Ideal X:n menestyksekkään neitsytmatkan jälkeen McLean
tilasi Gateway Cityn – maailman ensimmäisen konttikuljetukseen suunnitellun
laivan. Se teki neitsytmatkansa lokakuussa 1957 New Jerseystä Miamiin. Vain
kaksi satamaporukkaa pakkasi ja purki lastin ennenkuulumattomalla 30 tonnin
tuntivauhdilla!
Vuonna 1966 kontteja alettiin viedä jo Hollantiin ja
Skotlantiin, seuraavana vuonna Vietnamiin ja 1968 Kauko-Itään.
Merikontin standardisointi
Vietnamin sodan aikaan USA:n hallitus haki tehokkaampaa
keinoa tavarankuljetukseen ja alkoi vaatia konttien standardisointia. Konttien mittoja ja kulmapaloja ei vielä oltu
standardisoitu, mikä oli tehtävä, jotta kontit saataisiin pinottua tehokkaasti.
Myös junat, rekat ja muu kalusto tarvitsisi standardikokoisen kontin, jotta
kaikki laitteet voitaisiin rakentaa niille sopiviksi.
McLean käytti nykyisten 20’ ja 40’ konttien
sijaan 35’ konttimallia ja kilpailija Matson's taas 24' mallia. McLean myöntyi
julkaisemaan vallankumoukselliset kulmapalapatenttinsa, jotka voimansa ja
pinottavuutensa kannalta ovat olennainen osa merikonttien toimivuutta.
Muutama ISO-standardi lyötiin
lukkoon määrittämään terminologiat, mittasuhteet, luokitukset, tunnisteet yms. Näiden standardien ansiosta meillä on nykyään 20’ ja 40’
kokoiset kontit, 20’ kontin (Twentyfoot Equivalent Unit, eli TEU) ollessa
tilavuusstandardi.
Räjähdysmäinen kasvu
Konttien yleistymisen tiellä oli enää yksi este -
satamaliitot olivat raivona, kun ahtaajia ei enää tarvittaisikaan. 1970-luvun
alussa useat liiton työntekijät menivät lakkoon, häiriten konttien nopeaa
leviämistä sekä laivateollisuutta ylipäätään.
 |
SeaLand kuljetus
|
Suurten taloudellisten säästöjen vuoksi liiton
työntekijöille kuitenkin maksettiin irtisanomisrahaa / lakkohyvitystä, jonka
jälkeen konttibisnes pääsi todenteolla nousuun. Tämän tuloksena, vuoteen 1969 mennessä,
Sealand Industriesillä oli 36 konttilaivaa, 27 000 konttia ja yhteydet yli
30 satamakaupunkiin.
McLean möi sitten yhtiön jo rekka-ajoiltaan tutulle Reynolds
Tobacco Companylle 530 miljoonalla dollarilla. Reynolds tilasi myös viisi
SL-7-laivaa, jotka olivat huima harppaus Ideal X:n verrattuna ja vielä
nykyäänkin maailman nopeimpia tavaralaivoja.
Mielenkiintoisia faktoja
- Vuonna 1956 tavaranlastaus maksoi n. $5,86 tonnilta,
konttien tulon jälkeen yli 90% vähemmän – $0,16.
- Vuonna 1966 konttisatamia oli n. 1% maista, 1983
mennessä noin 90% maista.
- Ennen merikontteja tavaraa saatiin lastattua laivoihin n. 1,3
tonnia tunnissa, konttien jälkeen n. 30 tonnia tunnissa.
- n. 90% kaikesta kauppatavarasta on kuljetettu
kontissa.
- Nykyään kontteja on maailmassa yli 17 miljoonaa
kappaletta ja ne tekevät yli 200 miljoonaa reissua vuodessa.
- Yli 6000 konttilaivaa on nykyään aktiivisessa käytössä.
- Merialan suurimpia tekijöitä ylistävä International Maritime Hall of Fame julisti vuonna 2000 Malcolm McLean "Vuosisadan mieheksi".
- Sealand Industries on nykyään osa tanskalaista Maersk-varustamoa joka on suurin alallaan.
Huomaatko jotain lisättävää tai muutettavaa kirjoitukseen? Laita meille
sähköpostia!
---
Kirjoittaja
Hannu Tarvainen
Oulun Konttivuokraus Oy
