Tässä kirjoituksessa käymme läpi konttien kansainväliset kuntoluokat, sekä minkä kuntoinen kontin tulee olla mihinkin käyttötarkoitukseen.
Kansainväliset kuntoluokat
 |
One Way -kontti |
One Way -kontilla tarkoitetaan uutta konttia, joka on käynyt yhden matkan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos kontti valmistetaan Kiinassa ja tuodaan sieltä meille Suomeen, se lastataan Kiinassa tavaralla, jottei sitä tarvitse tyhjänä kuljettaa pitkää matkaa.
IICL (
Institute of International Container Lessors)
on organisaatio, joka laatii kunto-/ korjausstandardeja sekä oppaita
kontinvuokraajille, -myyjille ja varustamoille. IICL:n tarkoitus on
toimia yhdessä CSC:n (lisätietoa CSC:stä alla) kanssa - IICL-oppaan (vuonna 2016 käyttöön otettiin
IICL-6) avulla voi käydä läpi, mitkä kontit vaativat korjausta ja mitkä
eivät, ennen
merelle lähtöä. Aiemmin itsenäinen, laivayhtiöiden ja konttien
vuokraajien välinen
CIC (Common Interchange Criteria) -opus on myös liitetty IICL:n vuonna 2016.
Myös
UCIRC
(Unified Container Inspection & Repair Criteria) -opasta käyttävät
jotkut, lähinnä laivayhtiöt vaihtaessaan kontteja, sekä jotkut
varustamot. Varastokontin ostajalle harvemmin on kuitenkaan suurta
merkitystä, onko kontti UCIRC- vai IICL-6-hyväksytty, erot ovat
melkoisen marginaalisia, esim. IICL-6 antaa 50 mm pelivaran kontin
kyljen korkeuteen, kun taas UCIRC antaa 70 mm pelivaran.
CWO (tai CW), eli
Cargo Worthy
(rahtikelpoinen) kontit täyttävät TIR*:n, UIC**:n sekä CSC:n asettamat
rahtivaatimukset. Yleisesti ottaen CW kuitenkin terminä viittaa siihen,
että kontissa on voimassa oleva CSC-kilpi ja se täyttää joko IICL 6 tai
UCIRC määräämät kuntovaatimukset.
- * TIR
= Transports Internationaux Routiers (kansainvälinen maantiekuljetus)
on Ranskassa tehty yleissopimus, jonka tavoitteena on suoda
tulliviranomaisille maksimaalinen turvatakuu maantierahtina
läpikuljetettaville tavaroille. Käytännössä TIR-kuljetukset ohittavat
normaalit tullimuodollisuudet, nopeuttaen ja helpottaen kansainvälistä
tavaraliikennettä.
- ** UIC = Union
Internationale des Chemins de fer on "kansainvälinen rautatieunioni",
jonka tavoitteena on tehostaa ja standardoida rautatieliikennettä.
Konteissa tulee olla UIC-merkintä, jotta niitä voidaan käyttää
rautatiekuljetuksissa.
 |
WWT-kontti. |
WWT, eli
Wind & Water Tight vaatii,
että kontti on nimensä mukaisesti tuulen sekä vedenpitävä.
Lyhykäisyydessään, jos menet konttiin ja sen ovet suljetaan, kontin katon tai
seinäpaneelien ei pitäisi päästää yhtään valoa läpi. WWT-kriteeri ei
kuitenkaan millään tavoin viittaa kontin lattiarakenteisiin, joten
mikäli kontissa ei ole voimassa olevaa CSC:tä, ei sitä kuitenkaan voida
laskea rahtikelpoiseksi. WWT-termiä käytetäänkin yleensä varastokäyttöön
soveltuvien konttien laatua määritellessä. Nämä kontit eivät välttämättä täytä
IICL:n vaatimuksia.
Muita lyhenteitä kuntoon liittyen
 |
CSC-kilpi (yllä). |
CSC (Convention for Safe
Containers) on perustettu 1972 ylläpitämään korkeaa
henkilöturvallisuuden tasoa konttien käsittelyssä ja kuljettamisessa.
CSC pätee kaikkiin, paitsi erityisesti lentokuljetuksiin tarkoitettuihin
kontteihin ja asettaa tarkat vaatimukset jokaiselle kontin osalle
läpäistäväksi, jotta ne soveltuisvat rahtikäyttöön. CSC:n voimassaolon
näkee CSC-kyltissä olevasta tarrasta. CSC-tarkastuksen voi tehdä vain
CSC-lisensoitu henkilö. Meidän konteistamme kaikissa rahtikäyttöön tulevissa on CSC-leima.
ACEP
(Approved Continuous Examination Program) on laadunvalvontaohjelma,
jonka kontin omistaja voi ottaa käyttöön tarkkaillakseen kontin kuntoa
sekä ylläpitoa. Kontin ollessa ACEP-valvonnassa, CSC-tarkastuksia ei
tarvita. Jos kontti kuitenkin myydään, ja ACEP-ohjelmasta poistutaan,
vaatii kontti kuitenkin taas CSC-tarkastuksen ennen merelle laittoa. ACEP-hyväksynnän saamiseksi, kontin tulee kuitenkin olla vähintään CSC:n vaatimassa kunnossa.
ACEP:lle on myös vaihtoehtona alkuperäinen, vähemmän joustava
PES (Periodic Examination Scheme). Uudempi ACEP on nykyään kuitenkin huomattavasti PESiä enemmän käytetty. Ohjelmien eron huomaa käytännössä lähinnä siinä, että ensimmäinen PES-tarkistus tulee tehdä 5 vuoden kuluessa kontin valmistusvuodesta ja maksimissaan 30 kuukauden välein sen jälkeen, kun taas ACEP-tarkastukset tehdään pääsääntöisesti vain suurempien korjausten, kunnostusten tai kontin käyttöönoton yhteydessä, kuitenkin max. 30 kuukauden välein. Toisin kuin ACEP-konteissa, PES-konteissa tulee olla myös tarra, josta ilmenee seuraavan tarkastuksen ajankohta.
ISO, tai
International Standardization Organization on
vuonna 1944 perustettu yksityinen, merkittävän vaikutusvaltainen,
kansainvälinen standardisoimisjärjestö, jonka tavoitteena on asettaa
maailmanlaajuiset tekniset standardit keskenäiseen harmoniaan. Esim.
merikonttien
tunnukset noudattavat ISO 6346 -standardia, konttien
kulmapalat ISO 1161 -standardia jne.
Jokaisen rahtikäytössä olevan kontin tulee olla ISO-standardien mukainen. ISO-standardit eivät kuitenkaan suinkaan rajoitu pelkästään kontteihin, esim.
täältä voi lukea jonkinlaista listausta erinäisistä muista ISO-standardeista.
Miten hyväkuntoisen kontin tarvitsen?
 |
40' WWT-kontti sisältä |
Kannattaa miettiä konttia ostaessa, tuleeko kontti rahtikäyttöön
vai varastointiin, onko ulkonäöllisillä seikoilla väliä, mitä tavaraa
sinne on laittamassa jne. Elintarvikkeiden kuljetukseen käytettävien kylmäkonttien kunnon tulee
olla hyvässä ja siistissä kunnossa - ei lohkeilevaa maalia, hajuja tai
korroosiota. Tiivistettynä:
Rahtikäyttöön:
- Uusi/One Way
- IICL/UCIRC
- CW
- ACEP tarvitsee CSC-tarkistuksen ennen merelle lähtöä, vaikkakin sen kuntonsa puolesta pitäisi olla kelvollinen.
Varastointiin käyvät yllämainittujen lisäksi yleensä hyvin myös WWT-kontit, mikäli ei tarvitse erityisen hyväkuntoista konttia.