Konttien historia

Modernin konttikuljetuksen 60-juhlavuonna kerromme lukijoillemme konttien historiasta. Monien mielestä merikontit ovat suurin yksittäinen tekijä globalisaation edistämisessä viimeisen 60 vuoden aikana. Nykyään kontit ovat itsestäänselvyys ja koskettavat lähes joka ihmisen elämää, mutta 50-luvun alussa niitä ei nykyisessä muodossaan vielä ollut olemassakaan! 

Kontin esihistoria

Starvationer Ellesmere Port Boat Museumissa 80-luvulla.
Kuva: Jack Brady Archive Collection / Bugsworth Basin

Konttien alkuperä ulottuu aina vuoteen 1766 asti. Silloin James Brindley suunnitteli Starvationer-veneen kuljettaakseen hiiltä Englannin hiilikaivosalueiden välillä. Veneessä oli 10 hiilisäiliöpaikkaa.

Vuonna 1795 englantilainen Benjamin Outram keksi ensimmäisen "kontin" hiilikuljetuksilleen ja aloitti konttiliikenteen. Hevoset vetivät kontteja kaivokselta raiteita pitkin kanavalle, jossa ne siirrettiin proomuun. Määränpäässään ne taas purettiin proomusta ja

Benjamin Outramin Little Eaton Gangway,
raiteet kuljetusäytössä Derby kanavalla 1908.
Kuva: Wikipedia /
"Illustrated History of the Railroads"

vietiin jälleen hevosilla lopulliseen kohteeseensa. Primitiivisessä muodossaan aivan samaa kuin mitä konttiliikenne on nykyiselläänkin!

1830-luvulla, joillain maanosilla kuljetettiin hiiltä junilla. Neljä yksinkertaista puusta rakennettua säiliötä mahtui yhteen vaunuun, josta ne sitten lastattiin hevosten vaunuihin, joihin meni yksi säiliö.

1840-luvulla alettiin käyttää rautaisia laatikoita puisten lisäksi ja 1900-luvun alussa alkoi jo tulla suljettuja malleja käyttöön maantie- ja rautatiekuljetuksissa. Näihin aikoihin, ennen toista maailmansotaa, eri Euroopan maissa alkoi ilmaantua erilaisia alkukantaisia konttiprototyyppejä. Vuonna 1927 Lontoo-Pariisi välillä luxusmatkustajajunan matkustajien matkatavaroita alettiin pakata neljään konttiin.

Aika ennen merikontteja

Juna kuljettamassa hiilta avosäiliöissä 1951

Kuva: Ben Brooksbank/Wikimedia Commons/CC BY 2.0

Jo vuosisatoja ihmiset ovat kuljettaneet merellä puuvillaa, ruokaa ja muuta tavaraa. Niitä pidettiin satamien varastoissa, kunnes laiva oli saatavilla ja lastattiin laivoihin käsin tynnyreissä, laatikoissa sekä säkeissä. Raskas prosessi vei paljon aikaa sekä työvoimaa – laivoihin piti lastata jopa 20 000 erillistä pakettia.

1800-1900-lukujen taitteen toisen teollisen vallankumouksen aikaan, etenkin junien yleistyessä, kuljetusstandardien puute alkoi muodostua todelliseksi ongelmaksi. Tavaroiden lastaus laivoista juniin saattoi kestää jopa viikon, mikä aiheutti tungoksia ja viivettä useissa satamissa.

Standardisointi ei tulisi olemaan helppoa, sillä moni teollinen osa-alue oli otettava huomioon – terminaalit, junat, laivat, nosturit jne.

Malcolm McLean

Pohjois-Carolinalainen Malcolm McLean (1913–2001) valmistui high schoolista vuonna 1931, jonka jälkeen hän teki muutaman vuoden töitä rahoittaakseen itselleen käytetyn rekan. 1934 McLean laittoi pystyyn oman kuljetusfirmansa, jolla olikin pian jo viisi rekkaa käytössään.

Malcolm McLean Newark, New Jersey satamassa 1957.
Malcolm McLean: Maersk Flickr

Kerran puuvillakuljetuksen yhteydessä vuonna 1937, hän näki ahtaajien pakkaavan ja purkavan tavaraa tuntien ajan pohtien sen olevan sekä ajan, että rahan haaskausta. 1950 mennessä kuljetusbisnes oli kasvanut 1750 rekkaan ja 37 kuljetusterminaaliin, tehden siitä Amerikan viidenneksi suurimman alallaan. 

Näihin aikoihin alkoi astua voimaan painorajoituksia ja veroja tavarakuljetusten suhteen, eivätkä sakot olleet lainkaan epätavallisia McLeanin kuljettajille. Vuoden 1937 pohdinnat palasivat McLeanin mieleen ja hän sai älynväläyksen kehittää standardikokoinen peräkärrykontti, joita voitaisiin lastata laivoihin sadoittain. Tämä tarkoittaisi sitä, että hän poistaisi käytöstä suuren osan rekoistaan ja käyttäisi laivoja kuljettaakseen tavarat erillisiin rekkapisteisiin satamakaupungeissa, samalla hellittäen sakkojakin.

Merikonttiliikenteen alku

Uudesta ideastaan vakuuttuneena, McLean möi rekkabisneksensä 1955 ja otti lainan, josta osalla hän osti Pan-Atlantic Steamship Company –laivayhtiön, jolla oli jo telakointioikeuksia useissa McLeanin kohteisiin kuuluvissa itäisissä satamakaupungeissa. Yhtiön nimeksi muutettiin vuonna 1960 Sealand Industries.

Konttia lastaamassa Ideal X -tankkeriin.
Kuva: Maersk -kotisivu

McLean alkoi testailla eri variaatioita konteista, päätyen lopulta nykyisinkin merikonttina/varastokonttina tunnettuun alkukantaiseen malliin, joka tosin nykyisistä 20' ja 40' merikonteista poiketen oli 35' (n. 11 m) pitkä. Se oli standardisoitu, kestävä, pinottava, helposti lastattava sekä lukittava ratkaisu. Tätä varten oli myös suunniteltava laiva, jolla kuljettaa kontteja. McLean osti pari toisen maailmansodan T2- tankkeria modifoidakseen ne kantamaan 58 konttia sekä 15 000 tonnia maaöljyä.

26.4.1956 toinen tankkereista, Ideal X, lähti lasteineen New Jerseystä Houstonia kohti. Alkuun sitä vastustettiin ja jopa pilkattiin, mutta jo ennen sen saapumista Houstoniin saatiinkin alkaa vastaanottamaan tilauksia. Tämä johtui osittain myös siitä, että kontit olivat lukittavia ja McLean pystyi tarjoamaan tavarankuljetuksia 25% perinteistä kuljetusta halvemmalla.

Ideal X:n menestyksekkään neitsytmatkan jälkeen McLean tilasi Gateway Cityn – maailman ensimmäisen konttikuljetukseen suunnitellun laivan. Se teki neitsytmatkansa lokakuussa 1957 New Jerseystä Miamiin. Vain kaksi satamaporukkaa pakkasi ja purki lastin ennenkuulumattomalla 30 tonnin tuntivauhdilla!

Vuonna 1966 kontteja alettiin viedä jo Hollantiin ja Skotlantiin, seuraavana vuonna Vietnamiin ja 1968 Kauko-Itään.

Merikontin standardisointi

Vietnamin sodan aikaan USA:n hallitus haki tehokkaampaa keinoa tavarankuljetukseen ja alkoi vaatia konttien standardisointia. Konttien mittoja ja kulmapaloja ei vielä oltu standardisoitu, mikä oli tehtävä, jotta kontit saataisiin pinottua tehokkaasti. Myös junat, rekat ja muu kalusto tarvitsisi standardikokoisen kontin, jotta kaikki laitteet voitaisiin rakentaa niille sopiviksi.

Standardinmukaisia 20' kontteja Oulun satamassa
Kuva: Oulun Konttivuokraus Oy

McLean käytti nykyisten 20’ ja 40’ konttien sijaan 35’ konttimallia ja kilpailija Matson's taas 24' mallia. McLean myöntyi julkaisemaan vallankumoukselliset kulmapalapatenttinsa, jotka voimansa ja pinottavuutensa kannalta ovat olennainen osa merikonttien toimivuutta.

Muutama ISO-standardi lyötiin lukkoon määrittämään terminologiat, mittasuhteet, luokitukset, tunnisteet yms. Näiden standardien ansiosta meillä on nykyään 20’ ja 40’ kokoiset kontit, 20’ kontin (Twentyfoot Equivalent Unit, eli TEU) ollessa tilavuusstandardi.

Räjähdysmäinen kasvu

Konttien yleistymisen tiellä oli enää yksi este - satamaliitot olivat raivona, kun ahtaajia ei enää tarvittaisikaan. 1970-luvun alussa useat liiton työntekijät menivät lakkoon, häiriten konttien nopeaa leviämistä sekä laivateollisuutta ylipäätään. 

SeaLand kuljetus

Kuva: SeaLand/Wikimedia Commons/CC BY 3.0

Suurten taloudellisten säästöjen vuoksi liiton työntekijöille kuitenkin maksettiin irtisanomisrahaa / lakkohyvitystä, jonka jälkeen konttibisnes pääsi todenteolla nousuun. Tämän tuloksena, vuoteen 1969 mennessä, Sealand Industriesillä oli 36 konttilaivaa, 27 000 konttia ja yhteydet yli 30 satamakaupunkiin. 

McLean möi sitten yhtiön jo rekka-ajoiltaan tutulle Reynolds Tobacco Companylle 530 miljoonalla dollarilla. Reynolds tilasi myös viisi SL-7-laivaa, jotka olivat huima harppaus Ideal X:n verrattuna ja vielä nykyäänkin maailman nopeimpia tavaralaivoja.

Mielenkiintoisia faktoja

• Vuonna 1956 tavaranlastaus maksoi n. $5,86 tonnilta, konttien tulon jälkeen yli 90% vähemmän – $0,16.
• Vuonna 1966 konttisatamia oli n. 1% maista, 1983 mennessä noin 90% maista.
• Ennen merikontteja tavaraa saatiin lastattua laivoihin n. 1,3 tonnia tunnissa, konttien jälkeen n. 30 tonnia tunnissa.
• n. 90% kaikesta kauppatavarasta on kuljetettu kontissa.
• Nykyään kontteja on maailmassa yli 17 miljoonaa kappaletta ja ne tekevät yli 200 miljoonaa reissua vuodessa.
• Yli 6000 konttilaivaa on nykyään aktiivisessa käytössä.
• Merialan suurimpia tekijöitä ylistävä International Maritime Hall of Fame julisti vuonna 2000 Malcolm McLean "Vuosisadan mieheksi".
• Sealand Industries on nykyään osa tanskalaista Maersk-varustamoa joka on suurin alallaan.

Lähteet: 
http://www.containerhomeplans.org/2015/03/a-complete-history-of-the-shipping-container/
http://www.marpak.co.uk/news/container-shipping-logistics-history/

https://en.wikipedia.org/wiki/Malcom_McLean

https://en.wikipedia.org/wiki/Containerization

Huomaatko jotain lisättävää tai muutettavaa kirjoitukseen? Laita meille sähköpostia!

---

Kirjoittaja

Hannu Tarvainen

Oulun Konttivuokraus Oy

markkinointi@konttivuokraus.fi

www.konttivuokraus.fi